Historiaa

Orimattilan Jymyn historiaa


Piirin vanhimpiin seuroihin lukeutuva ORIMATTILAN JYMY vietti 110-vuotisjuhlaansa marraskuussa 2013.

Orimattilan Jymy on yleisseura jakaantuen 7 eri jaostoon: ampuma-, hiihto-, koripallo-, lentopallo-, nais-, yleisurheilu- ja kuntojaostoon ( juoksu-hiihto-pyöräily ja soutu ). Lisäksi ampumahiihto ja uinti kuuluvat Jymyn ohjelmaan toimien pääseuran alaisuudessa. Jaostot hoitavat harjoitus- ja kilpailu- toiminnan itsenäisesti. Seuran jäsenmäärä tällä hetkellä on n. 750. Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

Toimintapaikkoina ovat: Kestopäällysteinen keskusurheilukenttä, Monikäyttöinen urheilutalo palloiluhalleineen Ämmäntöyrään ampumaratakeskus sekä paikkakunnalle olevien koulujen voimistelusalit. Monijaostosuudestaan huolimatta Orimattilan Jymy esiintyy edukseen Suomen kartalla miltei kaikissa harrastamissaan lajeissa. Edellä on esitetty lyhyesti tämän päivän Orimattilan Jymyä seurana. On kuitenkin paikallaan valottaa hieman seuran tapahtumia sen syntymäajoista nykypäivään. Viralliset asiakirjat kertovat Jymyn perustamispäiväksi 25.3.1903. Perustajajäseninä toimivat ylioppilas Veikko Attila, sekä maaviljelijät Waldemar Pasila ja Ilmari Kuoppala. Asiakirjat kertovat, että eräässä pienemmässä piirissä jo 22.2.1903 keskusteltiin seuran perustamisesta. Seuralle annettiin nimeksi Voimistelu ja Urheiluseura Jymy. Seuraa ei kuitenkaan saatu rekisteröityä tällä nimellä. Niinpä, tosin vasta v.1929 nimi muutettiin Voimistelu ja Urheiluseura Orimattilan Jymyksi ja v. 1977 viralliseksi nimeksi hyväksyttiin Orimattilan Jymy.

Alkuaikoina Jymy oli pelkästään voimisteluseura ja etupäässä sellaiseksi perustajat olivat sitä tarkoittaneetkin. Jymyn voimistelijat esiintyivät jo juhannuksena 1903 keskikesän juhlassa 1500 katsojan edessä.. Kehitys johti siihen, että voimistelu jäi vähitellen syrjään ja muu urheilu tuli tilalle. Varhaisimpina aikoina Jymy kuului Porvoon voimistelu- ja urheilupiiriin. Kun Lahden piiri perustettiin 1911 liittyi Jymy siihen seuraavana vuonna 14.7. Jymyn ensimmäinen Suomen ennätysmies oli tohtori Toivo Tuominen joka hyppäsi v 1910 vauhditonta korkeutta 140,8 cm. Vuonna 1919 Armas Kajalo voitti Jymylle ensimmäisen Suomen mestaruuden. Lajina oli 60 km maantiepyöräily. Hiljaiseloa vuonna 1922 sävähdytti niin kutsuttu Oulun paukku. Jymyn Lauri Alestalo voitti silloin hiihtoparhaimmiston Oulun hiihdossa. Vuosi 1924 oli seuralle historiallinen sen johdosta, että Jymyn edustaja Ilmari Voutelin valittiin Pariisin olympialaisten pyöräilykilpailuun.

Ennen jaostojen perustamista 1960 luvulla, Jymyllä oli kyläosastoja, joista voimakkaimmat olivat Heinämaa, Niinikoski ja kirkonkylän osasto. Eniten menestystä on saavuttanut ampumajaosto, jonka edustajat Paavo Palokankaan johdolla ovat voittaneet vuodesta 1969 lähtien yksistään suomenmestaruuksia 119, joista henkilökohtaisia 43 ja joukkuemestaruuksia 76. Palokankaan parhaat saavutukset ovat ilmapistoolin maailmanmestaruus vuodelta 1978 sekä kahdeksannet sijat olympialaisissa 1980 ja 1984. Myös muut ampujat ovat menestyneet erinomaisesti arvo-kisoissa niin MM-, EM- ja SM-kisoissa, näistä mainittakoon Matti Nummela ja Timo Nieminen. Ampumahiihtäjistä menestyksekkäin on ollut Arto Jääskeläinen, Suomenmestari vuodelta 1982 ja olympiaedustaja v.1984 ja 1988. Voimakkaimmat nuorisotyötä harrastavat jaostot ovat koripallo-, hiihto- ja yleisurheilujaosto.

Yllä oleva teksti ei ole Jymyn historiaa, mutta antanee kuvan vuonna 2013 110 vuotta täyttäneestä Orimattilan Jymystä. Jymyn 110-vuotisesta toiminnasta, saavutuksista ja tapahtumista voi lukea Orimattilan Jymyn 100-vuotishistoriateoksesta, joka valmistui keväällä 2003.